sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

tasa-arvoinen avioliittolaki

Tällä viikolla tapahtui se kauan odotettu juttu – tasa-arvoinen avioliittolaki meni vihdoin läpi. Mielestäni on jo melkein naurettavaa, kuinka paljon tätä asiaa on veivattu läpi niin eduskunnassa kuin mediassakin; kaikki ovat jakaneet oman mielipiteensä, mutta kuinka moni hetero pystyy oikeasti astumaan seksuaalivähemmistön saappaisiin ja ajattelemaan asiaa ihmisoikeuksien kannalta?
 
loveislove2 loveislove

Totta kai on hienoa, että aikaisemmin oli jo olemassa rekisteröity parisuhde. Mielestäni rekisteröitäviä asioita ovat kuitenkin esimerkiksi koira ja vaikka autot. Rakkautta ei niin vaan voikaan rekisteröidä. Valitettavasti rekisteröity parisuhde ei tuonut seksuaalivähemmistöille kaikkia samoja oikeuksia ja valtuuksia kuin avioliitto. Tätä homoparien vihkimistä vastustavat eivät usein ajattele. Sen takia onkin kyse nimenomaan ihmisoikeuksista ja tasa-arvosta.

Ymmärrän sen, että perinteisesti avioliiton on katsottu olevan miehen ja naisen välinen, mutta elämme vuotta 2017. Jos joku haluaa jättää ajatusmaailmansa 1500-luvulle, olkoon niin. Kaikkea ei tarvitse hyväksyä, mutta otetaan faktat faktoina. Laki on nyt voimassa, ja hyvä niin.



Kaikesta huolimatta olen todella ylpeä kotimaastani ja siitä, kuinka pitkälle täällä on tultu erilaisten ihmisoikeuksien suhteen. Tämän päivän Suomi on niin paljon vapaamielisempi kuin vaikka kaksikymmentä vuotta sitten. Se ei silti tarkoita, etteikö aina löytyisi parannettavaa. Rehellisesti sanottuna mulle tuli todella paha mieli, kun keskiviikkona luin Facebookista erilaisia päivityksiä, joissa tasa-arvoinen avioliittolaki lytättiin täysin. Osa niistä oli aika asiallisesti kirjoitettuja, mutta osa myös täysin törkeitä. Tuli niin p**ka fiilis itseni ja kaikkien LGBTQIA-yhteisöön kuuluvien puolesta. Kaikenlainen suvaitsemattomuus ja avarakatseisuuden puute on mielestäni todella surullista.

loveislove1

Sen vielä voin joten kuten ymmärtää, että jotkut kristityt ja/tai uskovaiset eivät haluaisi homoille sallittavan kirkkohäitä. Jos arvosi ovat hyvin perinteiset, on kai luonnollista, että se ei vaan istu ajatusmalliisi. Mietitäänpä asiaa kuitenkin näin: jos ihminen sattuu olemaan homoseksuaali, eikö ole kuitenkin mielestäsi parempi, että hän on myös uskovainen? Jos itse uskot vahvasti jumalaan, kai haluat sen saman kaikille muille, myös niille, joiden kanssa olet näistä asioista eri mieltä? Etkö halua heille sitä upeaa tunnetta, kun kumppani astelee vierelle alttarilla ja he saavat toisensa loppuelämäkseen pyhässä paikassa? Voiko aidoista tunteista kumpuava, puhdas rakkaus olla niin paha asia? Tämäkin asia jakaa mielipiteitä niin moneen suuntaan, etten edes tiedä, onko lopulta olemassa absoluuttista totuutta tai oikeaa toimintatapaa (kirkossa vihkimisen suhteen).

Erosin kirkosta vanhempieni luvalla ollessani 16-vuotias. Kävin rippileirin, luin raamattua (myös vapaa-ajallani, koska halusin tietää mitä se oikeasti pitää sisällään), tutustuin kristinuskoon ja muihin uskontoihin mutta lopulta tulin siihen tulokseen, että ainakaan tässä kohtaa elämääni ne eivät yksinkertaisesti ole minua varten. Mulla on paljon kavereita eri uskonnoista, ja hyväksyn kaikki yhtä lailla, mutta samalla odotan heiltä suvaitsevaisuutta minua ja kaikkia muita kohtaan. Mielestäni se käy järkeen – ainakin omassa päässäni.

Seuraava asia, mitä multa kysytään sen jälkeen kun kerron eronneeni kirkosta, on yleensä "Mites ne häät?" Sinänsä aika hauska kysymys, koska olen kuitenkin vielä niin nuori, että asia ei tule olemaan hetkeen ajankohtainen. No, en ole edes koskaan haaveillut kirkkohäistä. Minulla on aivan oma visioni. Olen aina tuntenut olevani kuin kotonani rannalla, ja haluaisin myös olla kuin kotonani siinä tilanteessa, kun lupaudun toiselle ihmiselle loppuelämäkseni. Jos siis joskus menen naimisiin, haluaisin sen tapahtuvan jossakin lämpimässä, eksoottisessa kohteessa. Paljain jaloin ja liehuvassa, valkeassa kesämekossa. Se olisi varmasti mulle mieleenpainuvampi kokemus, vaikka muutamissa hienoissa kirkkohäissä olenkin ollut.

Laulaja Ricky Martin NOH8 -kampanjan kuvassa. Kuva: Adam Bouska.

Olen aina halunnut puolustaa heikommassa asemassa olevia. Olen ensimmäinen, joka hyppää väliin rauhoittelemaan, jos vaikka joissakin bileissä meinaa syntyä tappelu tai nään kiusaamista esimerkiksi kaupungilla. En ole lähelläkään virheetöntä, mutta tässä asiassa voin seistä sanojeni takana – haluan olla, ja olen aina ollut vähemmistöjen puolella. Minun on siis älyttömän vaikea ymmärtää heitä, jotka haluaisivat kaikkien olevan kiinni siinä yhteiskunnan muodostamassa "normissa". Ala-aste, yläaste, lukio tai ammattikoulu, ehkä kolmannen asteen koulutus ja töihin. Ja ennen kuin huomaatkaan... punainen tupa, perunamaa, perheauto, kaksi lasta, "perinteinen" avioliitto ja kerran vuodessa etelänmatka Alanyaan tai Gran Canarialle. Ei kiitos.

Anteeksi, mutta millä tavalla se tekee kenestäkään normaalin, jos kulkee samoja polkuja kuin kaikki muut? On tärkeää olla rehellinen itselleen ja muille, eikä valehdella maailmalle olevansa jotakin muuta kuin oikeasti on. Mielestäni vain silloin, kun on todellinen oma itsensä, voi tavoittaa onnellisuuden. Jotkut eivät myöskään käsitä, että joskus ihmisen seksuaalisuutta on hankalaa määritellä, koska se muuttuu läpi koko elämän. Vaikka niin sanottu suuntautuminen ei muuttuisi mihinkään, seksuaalisuus muodostuu monesta eri asiasta ja ilmenee eri ikäisillä eri tavalla.

Onneksi on olemassa paljon kristittyjä ja muihin uskontoihin kuuluvia, jotka hyväksyvät erilaiset seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ja osa jopa puoltaa tasa-arvoista avioliittolakia. Se saa mut uskomaan parempaan, entistä vapaampaan ja suvaitsevaisempaan huomiseen.

Lopuksi haluan sanoa... 
Levittäkää ympärillenne mieluummin positiivisia viboja, älkää negatiivisia. Ottakaa maailma ja erilaiset ihmiset vastaan avoimin mielin. Ennen kaikkea muistakaa, että jonkun toisen onni ei ole sinulta pois.


Kun Orlandon traaginen ammuskelutapaus (49 kuollutta, 53 haavoittunutta) tapahtui Pulse-yökerhossa viime vuonna, yksi lempilaulajistani Neon Hitch teki tämän biisin sen inspiroimana. Älyttömän kaunis kappale. ♥︎
loveislove..

Kuvissa mä ja yksi parhaista ystävistäni Pauliina viime kesänä. I love you, girl.

P.S. Kirjoitin tämän postauksen keskellä yötä kunnon tunnekuohussa, joten väliin on saattanut livahtaa muutama kirjoitusvirhe. Toivon, että kaikki poimisivat tästä tekstistä sen olennaisen; haluan rakkauden, rauhan ja avioliiton kuuluvan kaikille.

8 kommenttia:

  1. Aivan mahtava teksti! Jos kaikki ajattelisi näin maailma olisi paljon parempi paikka. Kaikkea ei tarvitse itse omassa päässä hyväksyä, mutta suvaitsevuutta kuitenkin kaivataan paljon enemmän. Annoit kyllä inspiraatiota elämään! Kiitos paljon! <3

    VastaaPoista
  2. Olen itse kaapista ulos tullut parisuhteessa oleva lesbo ja suoraan sanottuna tekstisi ärsytti minua hieman. On hienoa, että puolustat seksuaalivähemmistöjen oikeuksia, mutta ensin valitat, kuinka paljon asiaa on veivattu mediassa mutta sitten teet itse samaa - etkä mielestäni erityisen onnistuneesti. Sanot puolustavasi heikommassa asemassa olevia ja se on hienoa. Kaikki homoseksuaalit eivät kuitenkaan ole missään "heikossa asemassa"; itse tulin kaapista ulos vuosi sitten eikä kellään läheiselläni ollut ongelmaa sen suhteen. Tietenkään kaikilla asiat eivät ole todellakaan yhtä hyvin ja itse olen poikkeuksellisen onnekkaassa asemassa, mutta tekstistäsi saa kuvan aivan kuin kaikki homoseksuaalit olisivat muka huonossa asemassa. Tämän lisäksi selität, kuinka et ymmärrä yhteiskunnan muodostamaa "normia" perinteisestä elämästä. Aivan kuin se olisi vain heteropariskuntien unelma (ja muka huono sellainen). Itse haluan juurikin kuvailemasi kaksi lasta, perheauton ja perunamaan vaikka en hetero olekaan. Asetatkin homot johonkin erilaiseen asemaan heteroiden kanssa etkä tuo tekstissä lainkaan ilmi, että myös homot voivat haluta sen perinteisen elämän jota sinä hyi kamala niin inhoat. Todellista tasa-arvoa olisi se, että ymmärtäisit sen, ettei kaikki seksuaalivähemmistöjen edustajat ole mitenkään erilaisia ja että myös he voivat näyttää samalta kuin heterot ja käyttäytyä kuin heterot. Käsket ottaa erilaiset ihmiset vastaan avoimin mielin vaikka fakta on se, ettei homot ole mitenkään "erilaisia ihmisiä". Lesbotyttönä olen ihan samanlainen kuin kuka tahansa hetero basic bitch kaupungilla ja ainoa "eroni" on se, että satun olemaan rakastunut tyttöön. Siinä kaikki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Medialla meinasin siis lähinnä uutismedioita kuten sanomalehdet, tv ja radio – en suinkaan sosiaalista mediaa ( =blogeja). Olisi pitänyt tarkentaa :) ja en tosiaan tarkoittanut mainitsemiasi asioita, vaikka nyt kun ne minulle osoitit, ymmärrän hyvin että sellaisen kuvan voi tekstistä saada.

      Kyllä, seksuaalisesta suuntautumisesta huolimatta voi näyttää samalta kuin "hetero basic bitch" (vaikka en ehkä itse tuota ilmaisua käyttäisi :D), mutta tällä _erilaisuudella_, nyt tarkoitin lähinnä sitä tasa-arvo kysymystä. Eli seksuaalivähemmistöillä ei valitettavasti vielä ainakaan joka puolella maailmaa ole samoja oikeuksia kuin enemmistöllä, ja haluat tai et niin me molemmat silti kuulumme nimenomaan vähemmistöön. En silti missään nimessä koittanut sanoa tai ilmaista, että homot käyttäytyisivät tai pukeutuisivat jotenkin erilailla. Ja anna mun "inhota" sitä yhteiskunnan (a.k.a heterojen, homojen, ynnä kaikkien muiden) asettamaa normia jos haluan, totta kai myös todella monet homot sellaisen elämän haluavat. Eikä siinä ole mitään väärää :) ei myöskään siinä, että minä en sellaista halua, ehkä mielenikin joskus vielä muuttuu.

      Tekstini onkin mielipideteksti ja sen on tarkoitus herättää tunteita, sinulla heräsi nyt negatiivisia. Kiitos palautteesta :)

      Poista
    2. Ai niin, vielä yksi juttu, olen siis itse biseksuaali – olen aina ollut. En halunnut sitä tekstissä mainita tai korostaa millään tavalla, vaikka mainitsinkin että Fb:stä negatiivisia päivityksiä lukiessani minulle tuli paha mieli sekä itseni _että kaikkien muiden_ LGBTQIA-yhteisöön kuuluvien ihmisten puolesta. Se ei kuitenkaan ollut tekstin pointti. Ja kuten lopussa vielä mainitsin, toivoin että kaikki poimisivat tekstistäni sen olennaisen, eli kyse oli nyt tasa-arvoisesta avioliittolaista. Tuntuu, että poimit rivien välistä kaiken epäolennaisen, vaikka kerroin pitkät pätkät siitä kuinka olen eronnut kirkosta ja mielipiteitäni kirkkohäistä jne.

      Poista
    3. (juuri sen takia en siis korostanut biseksuaalisuuttani, koska se on mielestäni täysin normaali asia)

      Poista

Kiitos kun kommentoit ♡